IhanHukassa

Sunnuntaiaamu, herätys 06:00 paikallista aikaa. Katsoin ulos ikkunasta, per... sataa uutta lunta, mutta onneksi hiljalleen. Marciolongan kisa on perinteisellä tyylillä ja siitä aiheutuu aina kaksi pään vaivaa. Millaisen luiston laittaa pohjiin, mutta ennen kaikkea miten saa hyvän pidon, eli kokonaisuutena hyvän suksen alle? Olimme voidelleet sukset edellisenä iltana ja kävin kokeilemassa pari sataa metriä. Toimii. Tosin meidän hotellin viereinen latu on pelkästään tykkilunta, joten se ei ihan anna kokonaiskuvaa suksen hyvyydestä. Aamiaisen jälkeen varusteiden kasaus. Järjestäjiltä sai ilmoittautumisen yhteydessä ison muovipussin, johon voi laittaa vaihtovaatteet ja ylimääräiset kamat. Noin 500m kävely bussiasemalle, josta päästiin ekalla bussilla lähtöpaikalle. Olin siellä noin 40 minuuttia ennen omaa lähtöä. Bussi jätti meidät parkkikselle aivan ladun viereen ja päätettiin vielä testata suksea uudella yöllä sataneella lumella. Onneksi sitä oli vain pari senttiä, mutta kuitenkin. Lu...

Tämän talven yksi uusista jutuista oli osallistuminen ulkomaalaiseen hiihtotapahtumaan. Onnistuin jo viime kesänä saamaan paikan Marciolongan 70km perinteinen hiihtotavan kilpailuun. Olin aiemmin hiihtänyt mm. Pirkka-hiidon ja Lapponia-hiihtoviikon useasti, joten pitkän matkan hiihto ei sinänsä ollut uusi juttu. Mutta hiihto ulkomailla on ja etenkin Italiassa. Lensin Muncheniin ja sieltä porukkalla vuokra-autolla Predazzoon, jossa majoitumme. Predazzo on reitin varrella lähtö- ja maalipaikan välissä. Itse reitti menee aivan meidän hotellin vierestä. Marcialonga -hiihto on siinä mielessä erikoinen, että lähtöpaikka (Moena) ja maali (Cavalese) ovat eri paikoissa. Ensin lähdetään hiihtämään 18km ylämäkeen kohti Canazeita, jossa käännytään ja tullaan toista latua alaspäin noin 45km. Noin 4,5km Cavalesen alapuolella Molinan laaksossa käydään kääntymässä ja tullaan takaisin ylämäkeen. Viimeinen 2,5km onkin sitten jyrkkää ylämäkeä...

Tänäkin vuonna IhanHukassa-tiimin ohjelmassa oli perinteinen Loppiaisrogaining. Kiitos lumettoman alkutalven, juoksuharjoittelu oli jatkunut Raato-juoksusta tauotta. Edellisenä lauantaina olimme käyneet kipaisemassa Nuuksion takalenkin, reilut 50km. Alunperin kisaan oli ollut tarkoitus lähteä koko kolmikolla, mutta Tommi joutui perumaan osallistumisen kipeytyneen säären takia. Arvaten Tommin poissaolo tulisi tarkoittamaan ongelmia varsinkin pimeän tullessa. Sen verran heikkoa minun ja Antin yösuunnistustaidot (ja näkökyky) ovat. Mutta läksimme metsään ihan vaan ulkoilemaan. Maasto ja alue oli osittain tuttua, mutta maastossa olevista poluista meillä ei ollut ennen lähtöä mitään käsitystä. Kesällä olin käynyt ko. maastossa suunnistamassa ja viime talvena tuli hiihdettyä Sipoon korven latuja. Kartat saatuamme meille hahmottui suunnitelma lähteä kiertämään rasteja alakautta vastapäivään. Kartan mukaan polkuja oli suhteellisen vähän, jonka takia arvioimme etenemisvauhdin hitaaksi ...